Rahoituskierrokset
Kirjaudu sisäänKuva Space Oy
Toimialan trendit ja ongelmat – kaukokartoitusmarkkina kasvaa nopeasti
Lukuisat yritykset, kansainväliset organisaatiot ja kansalliset hallitukset ovat kiinnostuneita avaruuspohjaisesta tiedosta. Satelliittien määrä lisääntyy nopeasti ja vuonna 2030 avaruuspohjainen kaukokartoitusmarkkina on jo noin 15 miljardia euroa.
Perinteisesti satelliittiyhtiöt myyvät kalliita yksittäisiä kuvia, joiden analysointi jää asiakkaille. Optisten satelliittien tuottamat kuvat ovat myös laadullisesti erilaisia, joten niiden kattava ja automatisoitu käyttö on hankalaa.
Samalla suurta osaa ilmastonmuutokseen, ruokaturvallisuuteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvistä kriittisistä mittaussovelluksista ei pystytä kattamaan lainkaan nykyisillä optisilla kameroilla tai tutkilla varustetuilla satelliiteilla. On useita asioita, joita optisella kameralla tai tutkalla ei yksinkertaisesti näe.
Yhtiön uniikki ratkaisu auttaa useiden globaalien ongelmien ratkaisemisessa
Kuva Space tarjoaa kansainvälisille asiakkaille päivittäin päivittyvää avaruuspohjaista tietoa kustannustehokkaalla lisenssimallilla. Lisäksi yhtiön tekoälyalusta analysoi informaation suoraan käyttöön.
Yhtiö pystyy tuottamaan automatisoitua ja täysin uutta tietoa suurilta alueilta mm. biodiversiteetistä, ruokaturvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja yleisestä turvallisuudesta.
Käytännössä Kuva Spacen ratkaisu auttaa yrityksiä ja valtioita esimerkiksi ympäristön seurannassa, maankäytön suunnittelussa, luonnonvarojen hallinnassa ja erilaisissa turvallisuussovelluksissa.
Yhtiön teknologia on ainutlaatuinen yhdistelmä laadukasta mikrosatelliittiteknologiaa, patentoitua hyperspektrikuvantamista ja tekoälyanalytiikka-alustaa.
Hyperspektrikuvantamisella voidaan esimerkiksi tunnistaa ja luokitella kasveja, maaperää ja rakennuksia sekä analysoida kasvuston terveyttä ja monimuotoisuutta. Lisäksi teknologia auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta havainnoimalla metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.
Yhtiön saavutuksiin kuuluu miljoonasopimuksia ja merkittäviä palkintoja
Yhtiö on onnistuneesti rakentanut, laukaissut ja operoinut kolme satelliittia, joista ensimmäinen on ollut kiertoradalla jo yli neljä vuotta. Kaksi muuta satelliittia ovat ainoat Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Suomesta tilaamat kokonaiset satelliittimissiot.
Kuva Spacella on 10 aiesopimusta potentiaalisten asiakkaiden kanssa ja yhtiö on saanut 5 M€:n sopimuksen EU:n Copernicus -ohjelmasta. Lisäksi Business Finland on myöntänyt yhtiölle 10 M€:n pilottilainan.
Yhtiö on myös voittanut NATO Innovation Challenge 2023:n, ja Kuva Space on nostettu Siftedin listoille Nordics Rising Stars 2023 ja Early Stage Sustainability Startups to Watch.
Yhtiön tavoitteena nopea kasvu satojen miljoonien eurojen liikevaihtoon
Yhtiö palvelee kolmea päämarkkinasegmenttiä: vakuutus ja rahoitus, ympäristö sekä turvallisuus.
Kuva Space tavoittelee aluksi suuria B2B-asiakkaita sekä julkisia ja valtiollisia asiakkaita, joiden vuotuinen sopimusarvo palvelun vakiinnuttua on keskimäärin n. 2–4 M€.
Yhtiön tavoitteena on kasvaa nopeasti yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon. Liikevaihtotavoite vuosikymmenen loppuun mennessä on hyvän kasvun skenaariossa 263 M€ ja erittäin voimakkaan kasvun skenaariossa 438 M€.
Exit-skenaariot – Kuva Spacen valuaatio voi olla miljardiluokkaa jo vuonna 2027
Exit-tilanteessa yhtiön pääosakkeenomistajat tavoittelevat merkittävää takaisinmaksua sijoituksilleen. Tyypillisissä New Space -alueen exiteissä (merkittävin reitti listautuminen) yritysten valuaatiot ovat olleet 1–2,6 miljardia dollaria (Planet, Satellogic, Spire). Valuaatiot esimerkiksi näiden yritysten kohdalla ovat perustuneet enemmän tulevaisuuden odotuksiin kuin esimerkiksi puhtaasti liikevaihdon tai kannattavuuden kertoimiin.
Esimerkiksi Planetin liikevaihto listautumisvuonna oli 113 miljoonaa dollaria, kun taas listautumisvaluaatio oli 2,6 miljardia dollaria, eli liikevaihtokerroin oli jopa 23.
Tyypillinen tasaista liikevaihtoa tekevä SaaS-yritys valuoidaan usein n. 10x liikevaihtoperusteella, mikä tarkoittaisi Kuva Spacelle 2,4–4,4 miljardin valuaatiota vuonna 2030. Toisaalta yhtiön liikevaihdon uskotaan kasvavan voimakkaasti koko vuosikymmenen, jolloin yhtiön valuaatio voi olla miljardiluokkaa jo vuonna 2027.
Yhtiö uskoo exit-ajankohdan olevan vuoden 2027-2028 vaiheilla, kun yhtiöllä on jo lähes päivittäinen palvelufrekvenssi, suuret toimitussopimukset, kasvava liikevaihto ja toiminta on kääntynyt voitolliseksi.
Yhtiössä on mukana merkittäviä sijoittajia, joilla on vahva usko Kuva Spacen mahdollisuuksiin
Kuva Spacen pääomasijoittajat ovat sijoittaneet yhtiöön merkittäviä summia pääomaa, yhteensä 2,9 M€. Yhtiön merkittäviä sijoittajia ovat mm. Voima Ventures Fund, Nordic FoodTech VC Fund, VTT Holding, sekä Morrow Portfolio (ent. Reaktor Ventures).
Nykyiset sijoittajat Voima Ventures Fund ja Nordic FoodTech VC Fund ovat sitoutuneet sijoittamaan tässä Osakeannissa yhteensä n. 1,1 M€ lisää yhtiöön. Tämä osoittaa nykyisten sijoittajien uskoa Kuva Spacen ja sen teknologian mahdollisuuksiin.
Merkintäpalkkio
Kiinnostuitko?
Jätä yhteyspyyntö ja olemme sinuun yhteydessä!
Kysymykset ja vastaukset
Täältä löydät muiden sijoittajien kysymiä kysymyksiä ja kohdeyhtiön antamia vastauksia.
Kysymykset ja vastaukset on tarkoitettu sellaisille kohdeyhtiötä koskeville kysymyksille, joihin ei löydy vastauksia kierroksen sijoitusmateriaaleista (sijoitusmuistio, markkinointiliite tai perustietoasiakirja). Käythän materiaalit läpi, ennen kuin lähetät kysymyksesi.
Kierroksen etenemiseen ja sijoituksen tekemiseen liittyvät ja kaikki muut kuin kohdeyhtiölle osoitetut kysymykset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@springvest.fi.
Materiaaleissa puhutaan kahdesta eri hinnasta asiakkaalle. Voisitteko avata mitä tällä tarkoitetaan? Markkinointiliitteen sivulla 10 mainitaan "Tällä hetkellä yksityinen sektori toimii hyvin raskaalla liiketoimintamallilla, jossa asiakas tilaa toimijalta kuvan tai tutkakuvan tietyltä alueelta tiettyyn aikaan n. 1000 € hintaan. Jonotustilan- teesta maksamastaan lisähinnasta (esim. 2000 €) riippuen n. 2 päivän - 4 viikon kuluttua saatuaan kuvan, asiakas analysoi sen itse." ja sitten sivulla 32 "tyypillinen hinta nykypäivänä käsittelemättömälle, optiselle kuvalle on 1-10€/ km2 ja pienin ostoyksikkö on yksi kokonainen kuva, tyypillisesti noin 50x50 km2, eli yksi satelliittikuva voi maksaa jopa 25 000€ ilman minkäänlaista analyysiä.
Jos kuva maksaa 1 €/km2, ja kuvan koko on 30x30 km2, niin silloin yksi kuva maksaa noin 1000 €. Tämä on tyypillistä normaalilaatuisissa optisissa kuvissa. Hyperspektrikuvat ovat tyypillisesti kalliimpia ja kuva-alakin suurempi, jolloin 10 €/km2 hinnalla 50x50 km2:n alueen kattava kuva on 25 k€. Meillä ei sinänsä välttämättä tuota minimiostoa tuollaisenaan ole, vaan pystymme tarjoamaan informaatiota halutulta alueelta vaikka se menisi kuvien väliin tai olisi pienempi.
Asiakaskysymys:
Sijoitusmuistiossa sivulla 46: "Kuva Space haluaa tarjota asiakkailleen kustannustehokkaan sopimuksen, jonka hinta on selvästi alle 1 €/km2, sisältäen analytiikkatulokset. Tyypillinen vuosisopimushinta yhdelle sovellukselle, kuten viljakasviennusteelle Uudenmaan kokoiselta alueelta (10.000 km2) viikoittain kasvukauden aikana, jää n. 100.000 euron luokkaan ja yksittäisen 10 hehtaarin pellon tapauksessa puhutaan ainoastaan muutamista euroista."
Eikö tuo 10.000m2 x 1€ olisi 10.000€ sopimus? T
Kustannukset ilmoitetaan yleensä per kuvanotto (=mittaushetki). Meidän tapauksessa kuvia otetaan usein ja asiakasinfo koostuu sitten aikasarjasta. Tässä tapauksessa sanotaan, että “viikottain kasvukauden aikana”, joka on maailmalla keskimäärin yli puoli vuotta, eli vähintään n. 30 mittaushetkeä => 30 k€. Lopullinen hinta riippuu sitten myös siitä, kuinka monta parametriä / datatuotetta muodostamme datasta asiakkaalle yms. (mikä kasvilaji, kasvitautien monitorointi, viljelystapojen analysointi, viljavahinkojen analysointi), joten siksi on arvioitu sopimuksen olevan lopulta n. 100 k€:n luokkaa.
Mikä mahtaa olla 2024 laukaistavien satelliittien kuvien erotuskyky? Eli millaisia yksityiskohtia kuvista on mahdollista erottaa?
Ensimmäisen satelliitin maapikselikoko on n. 25 m ja seuraavan generaation satelliiteissa tähdätään lähemmäs kymmentä metriä. Hyperspektrin tapauksessa puhumme usein kuitenkin informaatiopikselistä, eli riippuen kohteesta, pystymme myös havainnoimaan huomattavasti pikseliä pienemmät kohteet. Käytännössä siis tehollinen havainnointikyky riippuu sekä kameran suorituskyvystä, analytiikkamallista, että itse kohteesta. Esimerkiksi 1 m2 naamioverkko tai teltta on kohtuullisen helppo tunnistaa, vaikka pikselikoko olisikin selvästi suurempi kuin 10 m. Tämän hetken tieteelliset satelliitit tuottavat dataa n. 30 m resoluutiolla, joten ratkaisumme pyrkii olemaan tulevaisuudessa huomattavasti näitä tarkempi.
Kierros on päättynyt - Kysymyslomake on suljettu