Kaikki sivun toiminnot eivät toimi oikein Internet Explorer selaimella! Suosittelemme käyttämään selaimena joko Google Chromea, Firefoxia, Safaria tai Microsoft Edgeä.

Kierroksen minimimerkintäsumma on 1000€ (1000 osaketta) + merkintäpalkkio.

Yhtiön ratkaisu 
Biomensio on suomalainen biotech startup-yhtiö, joka on perustettu loppuvuonna 2015 Siemens AG:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n spin-offina. Yhtiö kehittää seuraavan sukupolven mobiilia, multipleksaavaa (useiden analyyttien samanaikainen detektointi) ja nopeaa diagnostiikkaa alati kasvaviin kenttätestaustarpeisiin, laboratorioympäristön ulkopuolella. Yhtiön visio on mahdollistaa kentällä tapahtuva diagnostiikka, jonka avulla pienestä nestemäärästä esim. sylkeä kyetään muutamassa minuutissa tarkasti ja luotettavasti toteamaan ja mittaamaan samanaikaisesti jopa kymmeniä eri analyyttejä. 
 
Yhtiön ratkaisu on Yhtiön näkemyksen mukaan ylivoimainen tällä hetkellä vallitseviin, perinteisiin ja yksinkertaisiin Lateral Flow -testeihin nähden.Yhtiön patenttisalkku on kattava ja suojaa Yhtiön teknologian sensoriytimen laajalti sen eri osa-alueilla. Yhtiöllä on 18 voimassaolevaa patenttiperhettä ja 3 vireillä olevaa patenttihakemusta. 
 
Iso markkinapotentiaali 
Kaikki sovellusalueet, joihin Yhtiö tällä hetkellä fokusoi kehitystoiminnan, ovat voimakkaan kasvun sektoreita. Vuonna 2025 elintarviketurvallisuuden markkinan arvioidaan olevan noin 6 miljardia euroa, maailmanlaajuisen huumetestimarkkinan yli 10 miljardia euroa ja tartuntatautien kenttätestausmarkkinan 25 miljardia euroa. 
 
Yhtiön tavoitteet 
Hyvän kasvun skenaariossa Yhtiö tavoittelee 8,5 miljoonan euron liikevaihtoa vuodelle 2024 ja 34,6 miljoonan euron liikevaihtoa vuodelle 2026. Tälläkin vuoden 2026 myyntitavoitteella Yhtiön markkinaosuus tavoiteltavista markkinoista jää edelleen varsin realistisiin muutaman %-yksikön lukemiin, eli merkittävää kasvupotentiaalia riittää vuoden 2026 jälkeen useisiin satoihin miljooniin euroihin asti – lisäksi Yhtiön teknologian hyödynnettävyys ja lisäarvo useilla eri markkinoilla selvästikin pienentää mahdollisia markkinamuutoksiin liittyviä riskejä. 
 
Exit-skenaariot 
Yhtiön pääosakkeenomistajien tavoitteena on 3-5 vuoden sisällä myydä Yhtiön koko osakekanta. Diagnostiikka-alalle on tyypillistä toiminnan keskittyminen suuriin yhtiöihin, jotka usein kasvattavat tuoteportfoliotaan yritysostoin.Exit-tilanteessa Yhtiön pääosakkeenomistajat odottavat valuaatiota tasolla 100-200 miljoonaa euroa. Bioteknologia ja biodiagnostiikka on tällä hetkellä voimakkaan kasvun ja korkean houkuttelevuuden toimiala – viime aikoina alalla tehdyissä yrityskaupoissa exit-kertoimet ovat olleet jopa luokkaa 10-15 kertaa liikevaihto, tai ylikin. 
 
Yhtiössä on mukana merkittäviä sijoittajia 
Yhtiön pääomasijoittajat ovat sijoittaneet Yhtiöön merkittäviä summia pääomaa. Yhteensä Yhtiöön on sijoitettu oman pääoman ehtoisena rahoituksena (osakeannit) noin 9,8 miljoonaa euroa. Yhtiön merkittäviä sijoittajia ovat Siemens Technology Accelerator GmbH, VTT Ventures Oy, VTT Holding Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy (TESI) ja Sauli Törmälä. 

Merkintäpalkkio 
Springvest Oyj:llä on oikeus periä sijoittajilta kolmen (3) prosentin suuruinen merkintäpalkkio perjantaihin 19.8.2022 kello 23.59.59 mennessä tehdyistä sijoituksista ja neljän (4) prosentin suuruinen merkintäpalkkio 19.8.2022 kello 23.59.59 jälkeen tehdyistä sijoituksista.
 
 
tai

Jätä yhteyspyyntö ja olemme sinuun yhteydessä!

Kysymykset ja vastaukset

Täältä löydät muiden sijoittajien kysymiä kysymyksiä ja kohdeyhtiön antamia vastauksia.
Kysymykset ja vastaukset on tarkoitettu sellaisille kohdeyhtiötä koskeville kysymyksille, joihin ei löydy vastauksia osakeannin sijoitusmateriaaleista (sijoitusmuistio, markkinointiliite tai perustietoasiakirja). Käythän materiaalit läpi, ennen kuin lähetät kysymyksesi.
Kierroksen etenemiseen ja sijoituksen tekemiseen liittyvät ja kaikki muut kuin kohdeyhtiölle osoitetut kysymykset voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@springvest.fi.
Miten yhtiö on arvioinut massatuotannon ylösajon riskejä? Liittyen esim. valmistusteknologiaan, kumppaniin, sekä aikataulun pitävyyteen?
Asiaa on avattu sijoitusmuistiossakin, yhteenvetona:

  1. varsinaista teknologiariskiä emme pidä merkittävänä, koska perusvalmistusteknologia on kehittynyttä sekä laajalti ja pitkään käytettyä
  2. valmistuskumppani on valittu perustuen heidän osaamisalueeseensa, sekä valmistusportfolion ja toiminnan laajuuteen perustuen
  3. aikataulutavoitteemme on tiukka, mutta uskomme sen kuitenkin olevan realistinen perustuen kohtiin a. ja b., sekä siihen että sputtering -laite, jonka hankimme on jo aiemmin kehitetty ratkaisu ja on käytössä vastaavantyyppisessä valmistuksessa.
 
Kohdan b. osalta olemme myös tehneet vaihtoehtoisia suunnitelmia.  Eri valmistusteknologiavaihtoehtoja olemme arvioineet useita, mutta sen suhteen kaikki muut vaihtoehdot vievät enemmän aikaa ja ovat kalliimpia.  Aikatauluriskin osalta olemme tarkoituksella pitämässä yllä – ja kehittämässä edelleen – nykyistä valmistusprosessia, jolloin se tarjoaa myös tietynlaisen operatiivisen varmistuksen, vaikkakin rajoitetuilla määrillä sekä heikommalla kustannustasolla.


Liittyykö massavalmistuprosessiin riski teollisuusvakoilusta - eli siitä että IPR vuotaa ulkopuolisille?
Kaikkeen teolliseen toimintaan, kaikkialla, liittyy aina myös teollisuusvakoiluriskejä.  Näitä olemme mitigoineet lähinnä sopimuksellisesti, sekä valmistuskumppanin että laitetoimittajan kanssa – jatkossa myös säännöllinen läsnäolo valmistuslinjalla, ei pelkästään edistä kehitystyötä ja siitä oppimista, mutta antaa myös mahdollisuuden parempaan kontrolliin. Valmistuskumppanimme kanssa on sovittu kehitystyön yhteydessä mahdollisesti muodostuvan uuden IPR:n jäävän meille.
Biosensorin toimivuus on osoitettu laboratorio-olosuhteissa. Miten Yhtiö arvio mahdollisia haasteita kentällä tapahtuvassa pilotoinnissa? Onko mahdollista, että itse sensorin teknologiassa eteen tulee vielä merkittäviä kehityskohteita ja viivästyksiä, ennen kuin sensori on valmis kaupallistettavaksi?
Emme näe itse sensoriteknologiassa/sensorin toiminnassa merkittävää eroa laboratorio- tai kenttäolosuhteissa. Erot muodostuvat enemmän siitä miten kontrolloidusti itse näytettä pystytään käsittelemään – ja tämä tuleekin esille juurikin tuossa kasetinkehitystarpeessa.  Näytteen käsittely kun tulee kenttäolosuhteissa olla helppoa ja niin robustia, ettei käsittely aiheuta ylimääräistä variaatiota tai epätarkkuutta testeihin. Laboratoriossa olosuhteet ovat näytteiden käsittelyyn osalta aina paremmin kontrolloituja.
Onko jokainen sovellusalue erikseen ensin pilotoitava ensin kenttäolosuhteissa, ennen kaupallistamista? Vai riittääkö esim. nyt maidonantibioottijäämien ja huumetestien pilotointi osoittamaan sensoriteknologian kyvykkyyden myös muilla sovellusalueilla?
Me tavoittelemme nyt siis tämän vuoden aikana ensimmäistä laajempaa kenttäpilotointia pääasiassa proof of concept -näkökulmasta, ja uskomme että kaupalliset toimijat noteeravat juurikin tämän teknologian toiminnan realistisssa käyttöolosuhteissa kentällä, vaikka itse sovellus olisikin eri kuin mikä heitä itseään kiinnostaa.  Itse biotestien toimivuutta voimme hyvin testata ja validoida laboratoriossakin.  Toinen asia on sitten että regulaatiovaatimuksista johtuen useilla sovelluksilla on spesifisiä validointivaatimuksia markkinoilletuonnille. Ideaalisesti haluamme työstää näitä vaatimuksia yhdessä ao. markkinoilla jo toimivien partnerien kanssa. Elintarviketurvallisuussovellukset ovat tosiaan vähemmän reguloituja kuin esim. terveydenhuollon diagnostiikka, tämäkin puoltaa tämän markkinasegmentin kaupallistamista ensimmäisenä.
Mitä maidon testaaminen maksaa meijereille nykyratkaisuilla? Onko Biomensio tätä nykyistä kustannustasoa kalliimpi vai halvempi?
Tarkkaa hintaa nykytestaukselle emme pysty antamaan, koska se riippuu testipaletin koosta/analyyttien määrästä sekä käytettävistä testimentelmistä - näissä on paljonkin eroja.  Paras markkinatietomme on Saksasta, ja lähinnä vertailussa LFTesteihin.  Jos vertailukohtana on 3-4 analyytin LFT, niin olemme kalliimpia, kun mennään tuonne 7+ analyytin palettiin niin olemme kilpailukykyisiä.  Olemmekin todenneet että meidän sweet spot on tuolla n. 10-15 analyytin kohdalla.
Mihin tarkkuuteen Biomensio on testeissään päässyt? Näkeekö yhtiö että suunnitelluille sovellusalueille mentäessä testien tarkkuus on riittävä asiakkaiden nykyvaatimusten ja viranomaisten vaatimusten puolesta? Esim. maidon testaus, viljojen homemyrkyt ja huumetestit? Onko Biomension tarkkuus parempi kuin nykyisten kenttätestien?
Tämän hetken kohdemarkkinoillamme kvalitatiivinen testitulos on riittävä, mutta uskomme että teknologiallamme meidän on tarkkuudessa ja luotettavuudessa mahdollista päästä nykyisiä kenttätestejä parempiin tuloksiin, kilpailematta varsinaisesti laboratoritestien kanssa.  Laboratoriotestit ovat eri markkinasegmentti; edellyttävä suuria investointeja laitteisiin, jotka ovat myös isokokoisia eivätkä sovellu kenttäkäyttöön, myöskään tyypillisesti testien vaatiman ajan takia.
Pystyykö laite proteo- tai muuhun omiikkaan, vai perustuuko menetelmä juuri näihin? Kuinka kauan uuden analyytin havaitsemiseen tarvittavan koettimen kehittäminen kestää? Päästäänkö laitteella havaitsemaan yksittäisten nukleotidien polymorfismia?
- Periaatteessa pystyy mutta kehityspolku tähän suuntaan voi olla pitkä, eikä välttämättä tarjoa merkittävää hyötyä nykymenetelmiin. Array-tyyppisissä menetelmissä esim DNA -puolella on kyllä potentiaalia.

- Emme kehitä itse näitä koettimia.  Nopeimmillaan kaupalliset tarjoajat tekevät näitä muutamassa viikossa, proteiinipuolella aikasykli useampi viikko, myös määrät vaikuttavat: pieniä eriä pystytään tuottamaan nopeamminkin.

- Ei pystytä; tämä vaatii hyvin herkkiä PCR-menetelmiä. Tosin PCR -juosteiden detektio taas voidaan tehdä meidän laitteella, eli PCR:n yhdistäminen ja tuotteiden detektio on kyllä mahdollista.

Missä valmistetaan kasetit sekä lukijalaitteet? Miten niiden massavalmistukseen on varauduttu/varaudutaan?
Tämänhetkinen kasetti valmistetaan Saksassa suhteellisen pieninä protosarjoina.  Olemme tosiaan onnistuneesti vieneet biotestin näille kaseteille tänä kesänä.  Kyseinen saksalaispartneri on yksi vaihtoehto myös massavalmistukseen, mutta heidän lisäksi meillä on yhteys 2-3 muuhun potentiaaliseen valmistajaan, yhden näistä ollessa Suomessa toimiva yritys.  Valmistaudumme massavalmistukseen lähinnä juurikin vaihtoehtoisten valmistuspartnerien evaluaatioilla, sekä keskittymällä kasetin mahdollisimman kustannustehokkaaseen, yksinkertaiseen designiin.
 
Lukijalaitteen prototyypit on valmistettu Suomessa suunnittelukumppanimme toimesta.  Heidän kapasiteettinsa riittää tässä vaiheessa, tarvittavan lukijalaitemäärän ollessa pieni, mutta varsinaiseen massatuotantoon tulemme käyttämään elektronikkateollisuuden sopimusvalmistajia.  Näitä löytyy paljon, useista maista.
Sovelluskohteena oli mainittu myös tartuntataudit. Miten tärkeä tämä segmentti on arvioidun liikevaihdon aikaansaamiseksi? Onko tarkoitus, että laite täyttää EU:n ja muiden markkinakohdemaiden regulaatiot in-vitro -diagnostiikkalaitteille? Jos on, niin miten nämä vaatimukset ja tarvittavat laatuprosessit on huomioitu suunnitelmissa?
Tartuntataudit ovat mukana Yhtiön sovellusalueena, koska uskomme että teknologia-alustallamme pystymme vastaamaan esim. pandemia-aikana voimakkaasti esiin tulleisiin, tällä hetkellä vajaasti tyydytettyihin tarpeisiin.  Tämän segmentin markkinapotentiaali on merkittävä ja on myös ollut viime vuosina yksi voimakkaimmin kasvaneista diagnostiikkamarkkinoista.  Olemme tiedostaneet regulaation vaikutuksen markkinoille pääsyyn ja tavoitteenamme onkin, että ensimmäiset kaupalliset sovellukset löytyvät muilta sovellusalueilta.  Liiketoimintamallimme perustuu pitkälti OEM-asiakkaiden kautta toimimiseen, minkä uskomme myös nopeuttavan IVD-regulaatiovaatimusten täyttämistä - toki niin, että esim. laatujärjestelmään, dokumentaatioon, tuotteiden seurattavuuteen, jne. kohdistuvat vaatimukset jäävät aina meidän täytettäviksi.
Voit lähettää oman kysymyksesi kirjautumalla sisään
×